1.6.2012

Syyte ja vastaus Tuusulan käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen kahdesta terveysrikoksesta. Syytteiden mukaan A oli juurekset toimittaneen osakeyhtiön vastuullisena henkilönä hallituksen puheenjohtajana törkeästä huolimattomuudesta elintarvikelain ja sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti käsitellyt, varastoinut, pitänyt myynnissä ja luovuttanut porkkanoita, joissa on ollut Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen terveydelle.

Yhtiö oli 14.8.2006 - 30.8.2006 toimittanut Tuusulan kunnalle ja 14.8.2006 - 7.9.2006 Keravan kaupungille erän pilaantuneita edellisen satokauden raakaporkkanatuotteita. Yhteensä 507 henkilöä, jotka olivat syöneet porkkanaa, sairastui mainitun bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin. Yksi potilas oli sairastunut hengenvaarallisesti.

A oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että porkkanat ovat olleet terveydelliseltä laadultaan sellaisia, ettei niistä aiheutunut vaaraa ihmisen terveydelle. Lisäksi hän oli laiminlyönyt useista viranomaisten kehotuksista huolimatta noudattaa riittävää huolellisuutta, jotta elintarvikkeiden säilytys- ja käsittelyolosuhteet täyttivät elintarvikelain mukaiset vaatimukset. Porkkanoiden varastointitiloista oli löydetty Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria ja käsittelytiloissa on kiinnitetty useaan kertaan huomiota muun ohessa epähygieenisiin työskentelyasuihin ja työskentelyvälineiden säilyttämiseen lattialla.

A kiisti syytteen ja katsoi, että hän ei ollut syyllistynyt asiassa rikokseen.

Käräjäoikeuden tuomio 24.3.2009

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli syyllistynyt tuottamukseen siltä osin kuin hän oli myynyt elokuussa porkkanatuotteita, jotka oli valmistettu edellisen satovuoden porkkanoista varmistautumatta, että tästä ei aiheutunut vaaraa toisen terveydelle. Lisäksi A ei ollut ryhtynyt korjaustoimiin terveysvalvontaviranomaisten tarkastuksissa tehtyjen havaintojen johdosta eikä pilaantuneeksi havaittuja porkkanoita ollut vastoin Elintarvikeviraston antamaa suositusta poistettu muiden porkkanoiden joukosta varastoinnin aikana.

Käräjäoikeus totesi, että elintarvikelaissa on asetettu erityinen huolellisuusvelvollisuus elintarvikealan toimijoille. A:lla on tullut olla tieto siitä, että porkkanan pitkä varastointiaika on vaikea ongelma. A:n on tällöin täytynyt erityisesti varmistua siitä, että porkkana ei ole terveydelle vaarallinen. A oli myös saanut tarkastusten yhteydessä valvontaviranomaisilta tietoa toiminnan vaaroista ja riskeistä. Tarkastuksissa esitettyjä korjaustoimenpiteitä oli kuitenkin tehty vain osittain.

Käräjäoikeus piti A:n toimintaa törkeän huolimattomana ja luki tämän syyksi syytteen mukaiset terveysrikokset kuitenkin siten, että sairastuneiden määrä saattoi olla jonkin verran syytteissä kuvattua pienempi ja ettei syy-yhteyttä yhden asianomistajan hengenvaarallisen sairastumisen ja yersinia -infektion välillä ollut näytetty. Erityisen raskauttavaa oli puolestaan, että vastaajan menettely oli vaarantanut ja vahingoittanut etupäässä lasten terveyttä. Käräjäoikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetuista teoista olisi sakkorangaistus, mutta piti sen tuomitsemista tarkoituksettomana ja kohtuuttomana ottaen huomioon, että A ja tämän yhtiökumppani tuomittiin muun muassa noin 77 000 euron määräiseen yhteisvastuulliseen vahingonkorvausvelvollisuuteen asianomistajille. Käräjäoikeus jätti rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan ja 12 §:n nojalla A:n rangaistukseen tuomitsematta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kari Kangas.

Helsingin hovioikeuden tuomio 30.8.2010

A valitti hovioikeuteen ja vaati ensisijaisesti, että syytteet hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta.

A:n mukaan tuottamuksen arvioinnissa tuli ottaa huomioon, että elintarvikelain perusteella elintarvikkeen toimittajalta edellytetään riittävää huolellisuutta eikä käräjäoikeuden tuomion perusteluissa mainittua erityistä huolellisuutta. Erityisen huolellisuuden noudattamatta jättäminen ei vielä osoittanut rikoslaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta. Ainoastaan lain ja asetuksen tasoisilla säädöksillä on rikosoikeudellista merkitystä. Syyksilukeminen ei voinut perustua vain valvontaviranomaisen antamaan suositukseen. Lisäksi A vetosi hovioikeudessa uutena kirjallisena todisteena 14.6.2006 valmistuneeseen tutkimustulokseen, jonka mukaan yhtiön porkkanaraasteesta 3.5.2006 otetuissa näytteissä ei ollut havaittu Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria.

Syyttäjä vaati vastavalituksessaan, että A tuomitaan vähintään 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rangaistuksen mittaamisessa oli otettava huomioon A:n välinpitämätön asennoituminen useiden satojen henkilöiden terveyden vaarantamiseen sekä sairastuneiden henkilöiden suuri määrä.

Hovioikeus toimitti pääkäsittelyn. Se totesi asiassa esitetystä selvityksestä ilmenevän, että A:n yhtiön tiloissa ja toiminnassa oli todettu jatkuvia puutteita elintarvikkeiden hygieenisessä käsittelyssä. Puutteita ei ollut korjattu viranomaisten toistuvista huomautuksista huolimatta. Tekoaikaan voimassa olleesta Elintarvikeviraston suosituksesta kävi ilmi, että porkkanoiden pitkä varastointiaika syksystä seuraavaan kevääseen ja jopa alkukesään mahdollistaa Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin lisääntymisen niin, että bakteeri voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

A:n olisi pitänyt elintarvikealan toimijana tietää porkkanoiden käsittelyyn liittyvät riskitekijät. Hänen oli lisäksi tullut noudattaa huolellisuutta erityisesti silloin, kun pitkään varastoitua edellisen satokauden porkkanaa oli myyty elokuussa raakatuotteena käytettäväksi muun muassa kouluille, joissa oli paljon bakteerille erityisen alttiita pieniä lapsia. Koska bakteerin mahdollista runsastumista ei voitu havaita aistinvaraisesti, tuotteen soveltuvuus elintarvikkeeksi olisi tullut varmistaa riittävillä tutkimuksilla. Hovioikeus katsoi, että vuoden 2006 toukokuussa yhtiön varastossa olleista porkkanoista otettu, puhtaaksi osoittautunut näyte ei osoittanut A:n toimineen huolellisesti saman vuoden elokuussa myydyn porkkanaerän osalta.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden syyksilukemista.

Rangaistuksen osalta hovioikeus totesi, että A oli pyrkinyt yhtiön liikevoittoon välittämättä toimintansa riskeistä. Bakteerin aiheuttama sairastuminen oli koskenut hyvin suurta joukkoa ihmisiä ja enin osa sairastuneista oli ollut pieniä lapsia. Useilla heistä oli ollut pitkäaikaisia vakavia oireita ja joillekin oli aiheutunut elinikäisiä vammoja. Hovioikeus piti A:n tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus, niiden vaikuttimet ja rikoksista ilmenevä syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukaisena rangaistusseuraamuksena 45 päivää vankeutta, joka tuomittiin ehdollisena.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Juusela, Eero Arvo ja Pirjo Aaltonen.

Perustelut

Syytteen nostamiseen johtaneet tapahtumat ja syyte

1. A on ollut juureksia toimittaneen osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö on elo- ja syyskuussa 2006 myynyt porkkanatuotteita Tuusulan kunnan ja Keravan kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin. Useita satoja koululaisia ja päiväkotilapsia, jotka ovat nauttineet porkkanaa, on sairastunut vatsatautiin. Osa heistä on saanut vakavia oireita ja joutunut sairaalahoitoon. Epidemioiden aiheuttajaksi on paljastunut Yersinia pseudotuberculosis -niminen bakteeri. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sairastumiset aiheuttanut bakteeri oli samaa kantaa kuin sittemmin yhtiön varastotilojen lattialta ja seinistä löydetty bakteeri.

2. Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta kahdesta terveysrikoksesta. Syytteen mukaan A on törkeästä huolimattomuudesta elintarvikelain ja sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti käsitellyt, varastoinut, pitänyt myynnissä ja luovuttanut Yersinia -bakteerin saastuttamia porkkanoita siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen terveydelle.

Kysymyksenasettelu

3. A on myöntänyt, että sairastumiset on aiheuttanut yhtiön myymissä porkkanatuotteissa ollut bakteeri. Hän on katsonut syyllistyneensä enintään perusmuotoiseen tuottamukseen, minkä vuoksi hän ja yhtiö ovat korvausvelvollisia asianomistajille. A on kuitenkin kiistänyt menetelleensä asiassa törkeän huolimattomasti. Sen vuoksi syytteet terveysrikoksista on hylättävä. Korkeimmassa oikeudessa on siten kysymys siitä, onko A:n menettely ollut törkeän huolimatonta.

Elintarvikealan toimijan vastuuta koskevat säännökset ja määräykset sekä Elintarvikeviraston suositus Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin esiintymisen vähentämiseksi

4. Elintarvikealan toimijana A:ta ovat velvoittaneet elintarvikelaissa säädetyt velvoitteet ja vastuut.

5. Elintarvikelain 16 §:n mukaan elintarvikealan toimijan on noudatettava kaikessa toiminnassaan riittävää huolellisuutta, jotta elintarvike, elintarvikehuoneisto ja alkutuotantopaikka sekä elintarvikkeen säilytys-, kuljetus- ja käsittelyolosuhteet täyttävät elintarvikelain mukaiset vaatimukset.

6. Elintarvikelain 19 §:ssä säädetään, että elintarvikealan toimijalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot tuottamastaan, jalostamastaan ja jakelemastaan elintarvikkeesta. Elintarvikealan toimijan on tunnettava elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat sekä elintarviketurvallisuuden ja muiden elintarvikelain 2 luvun mukaisten vaatimusten kannalta kriittiset kohdat toiminnassaan. Lain 20 §:n mukaan elintarvikealan toimijan on laadittava kirjallinen suunnitelma omavalvonnasta ( omavalvontasuunnitelma ), noudatettava sitä ja pidettävä sen toteuttamisesta kirjaa. Omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata 19 §:ssä tarkoitetut kriittiset kohdat ja niihin liittyvien riskien hallinta. Omavalvontasuunnitelmaan tulee tarvittaessa liittää näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sekä tieto laboratorioista, joissa omavalvonnassa otettavat näytteet tutkitaan. Elintarvikealan toimijan on pidettävä omavalvontasuunnitelma ajan tasalla.

7. Elintarvikevirasto on 24.2.2005 antanut suosituksen toimenpiteiksi Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin esiintymisen vähentämiseksi kotimaisessa porkkanassa. Suosituksessa lausutaan, että bakteeri pystyy lisääntymään myös kylmässä. Suosituksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että porkkanan pitkä varastointiaika syksystä seuraavaan kevääseen ja jopa alkukesään mahdollistaa mainitun bakteerin lisääntymisen niin, että se voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Elintarvikevirasto suositteli, että viljelijöiden ja varastoijien tuli tarkkailla porkkanoiden pilaantumista varastoinnin aikana ja mahdollisuuksien mukaan poistaa pilaantuneet porkkanat muiden porkkanoiden joukosta ennen porkkanoiden pesua, kuorimista, raastamista, pakkaamista tai muuta käsittelyä. Lisäksi porkkanoiden pesussa oli käytettävä riittävästi puhdasta vettä. Pestyt ja kuoritut porkkanat tuli huuhdella puhtaalla vedellä ennen pakkaamista.

A:n toiminnassa todetut puutteet ja laiminlyönnit

8. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat katsoneet, että A:n huolimattomuus asiassa oli ilmennyt kolmella eri tavalla. Ensinnäkin A oli myynyt elokuussa porkkanatuotteita, jotka oli valmistettu edellisen satovuoden porkkanoista varmistautumatta, että tästä ei aiheutunut vaaraa toisten terveydelle. Toiseksi terveysvalvontaviranomaisten tarkastuksissa tehtyjen havaintojen perusteella annettuihin korjauskehotuksiin ei ollut reagoitu kaikilta osin. Kolmanneksi pilaantuneita porkkanoita ei ollut poistettu varastosta elintarvikevalvontaviranomaisen antamassa suosituksessa edellytetyllä tavalla. Lisäksi hovioikeus on katsonut, että porkkanan soveltuvuus elintarvikkeeksi olisi tullut varmistaa riittävillä tutkimuksilla ja ettei toukokuussa 2006 otettu näyte osoittanut A:n toimineen huolellisesti saman vuoden elokuussa myydyn porkkanaerän osalta.

A:n huolimattomuutta koskeva arviointi

9. Jotta A:n syyksi voitaisiin lukea rikoslain 44 luvun 1 §:n 1 momentissa (400/2002) tarkoitettu terveysrikos, hänen on tullut syyllistyä asiassa törkeään huolimattomuuteen.

10. Rikoslain 3 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan kokonaisarvostelun perusteella ratkaistaan, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus). Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

11. Arvioitaessa rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyyttä sekä vaarannettujen etujen tärkeyttä esillä olevassa asiassa on kiinnitettävä huomiota elintarvikelain päämääriin ja lailla suojattaviin etuihin. Elintarvikelailla suojataan elintarvikkeita nauttivien henkilöiden henkeä ja terveyttä. Elintarviketurvallisuudella on siten tärkeä merkitys. Merkitys korostuu, kun elintarvikkeita toimitetaan alaikäisten koululaisten ja lastentarhalasten ruuaksi.

12. Huolellisuusarviointi tehdään sen tiedon perusteella, joka tekijällä on ollut teon hetkellä. A on tuntenut edellä kohdassa 7 selostetun elintarvikeviraston suosituksen. Siten hän on tiennyt, että edellisen satokauden porkkanan käyttämiseen elintarvikkeena liittyy riskejä ja että porkkanan pitkä varastointiaika mahdollistaa bakteerin lisääntymisen niin, että se voi aiheuttaa tuotteita nauttineiden henkilöiden sairastumisen.

13. Terveysviranomaiset ovat yhtiöön tekemiensä tarkastuskäyntien yhteydessä kiinnittäneet yhtiön edustajien huomiota muun ohessa raaste- ja kuorimotilojen hygieniaan ja antaneet kehotuksia havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi yhtiötä on huhtikuussa 2006 tehdyn tarkastuksen yhteydessä kehotettu omavalvontanäytteiden ottamiseen ja omavalvontasuunnitelman päivittämiseen. Näin ollen A on paitsi tuntenut edellisen satokauden porkkanan varastointiin ja säilyttämiseen liittyvät riskit, tiennyt myös sen, kuinka näitä riskejä voidaan hallita ja vähentää.

14. Elintarvikelaissa edellytetään, että elintarvikealan toimija harjoittaa jakelemiensa tuotteiden osalta omavalvontaa ja tarvittaessa tutkimustoimenpitein varmistaa tuotteiden kelpoisuuden. Edellä mainituin tavoin yhtiötä on viranomaisten tarkastuksissa huomautettu tästä velvollisuudesta ja puutteista yhtiön omavalvontasuunnitelmassa. Yhtiö ei ole kuitenkaan täydentänyt edellytetyin tavoin omavalvontasuunnitelmaansa eikä ryhtynyt kyseisen porkkanaerän suhteen minkäänlaisiin tutkimustoimenpiteisiin varmistaakseen sen kelpoisuuden elintarvikkeeksi pitkästä varastointiajasta huolimatta. Porkkanoista on tosin viranomaisten toimesta tutkimustarkoituksessa toukokuussa 2006 otettu näyte, jossa kesäkuun puolivälissä valmistuneen tutkimustuloksen mukaan ei ole havaittu sairastumisen aiheuttanutta bakteeria. Yhtiö, jonka ei ole selvitetty hankkineen tutkimuksen tuloksesta tietoa ennen porkkanaerän toimittamista, ei kuitenkaan ole tämänkään jälkeen voinut pitää omavalvontanäytteiden ottamista tarpeettomana, koska se on tiennyt bakteerivaaran kasvavan varastoinnin pitkittyessä. Porkkanan toimitukset tilaajille ovat alkaneet vasta elokuun puolen välin aikaan 2006.

15. Yhtiössä ei ole myöskään ryhdytty kaikkiin viranomaisten tarkastuksessa havaitsemien puutteiden korjaamiseen kasviksien käsittelytilojen hygienian suhteen eikä Elintarvikeviraston suositusten mukaisesti poistettu pilaantuneita porkkanoita varastoinnin aikana.

16. Erityisesti laiminlyönnit omavalvonnassa, mutta myös muut edellä todetut seikat osoittavat, että yhtiön toiminnassa on suhtauduttu välinpitämättömästi toimenpiteisiin, joilla porkkanan pitkästä varastoinnista aiheutuvia riskejä voidaan hallita ja vähentää. Tämä viittaa siihen, että on otettu tietoisesti riski siitä, että porkkanassa voi esiintyä bakteeria ja että sen nauttiminen voi aiheuttaa sairastumisen.

17. Edellä mainituin perustein huolellisuusvelvollisuus on ollut tässä tapauksessa merkittävä ja vaarannetut edut tärkeitä. Riskinotto vahinkoseuraamuksen syntymisestä on ollut myös tietoista. Korkein oikeus katsoo, että kokonaisuutena arvioiden A on menetellyt syytteessä tarkoitetussa toiminnassaan törkeän huolimattomasti. Tuottamuksen astetta lieventävänä ei voida pitää sitä seikkaa, että tuotteiden ostajat ovat tienneet hankkivansa edellisen satokauden porkkanaa.

18. Näin ollen A:n syyksi on luettava rikoslain 44 luvun 1 §:n 1 momentin (400/2002) nojalla kaksi terveysrikosta.

Rangaistuksen määrääminen

19. Terveysrikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

20. Vaikka A:n syyksi luettu menettely on aiheuttanut paljon sairastumisia, eivät konkreettiset vahinkoseuraamukset kuitenkaan ole keskeisessä asemassa määrättäessä rangaistusta terveysrikoksen kaltaisesta tuottamuksellisesta rikoksesta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vatsatautiepidemia on laadultaan ja laajuudeltaan ollut melko tyypillinen Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin aiheuttama epidemia. Näin ollen A:n teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden ei voida erityisesti katsoa edellyttävän vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Myöskään A:n teosta ilmenevä syyllisyys tai teon vaikuttimet eivät edellytä vankeuden tuomitsemista.

21. Sakkorangaistusta on pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta teosta.

Tuomitun vahingonkorvausvelvollisuuden ottaminen huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana

22. Jos vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi tekijälle rikoksesta johtuneen tai hänelle tuomiosta aiheutuvan muun seurauksen vuoksi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen, tuo muu seuraamus tulee rikoslain 6 luvun 7 §:n nojalla ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.

23. A on vedonnut siihen, että hänet on nyt kysymyksessä olevien rikosten johdosta tuomittu yhtiökumppaninsa kanssa yhteisvastuullisesti noin 77 000 euron määräisiin vahingonkorvauksiin ja pyytänyt, että huomattava korvausvelvollisuus otetaan huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.

24. Korkein oikeus toteaa, että rangaistuksen lieventäminen korvausvelvollisuuden perusteella on poikkeuksellista eikä yleensä tule kysymykseen silloin kun korvausvelvollisuus on säännönmukainen seuraamus rikoksesta (KKO 2005:5 ja KKO 2006:44). A on tuomittu korvaamaan asianomistajille paitsi näiden sairastumisesta suoranaisesti aiheutuneita kuluja, myös korvauksia kivusta ja särystä sekä kosmeettisesta haitasta. Vaikka A:n rikokset eivät ole tahallisia, A on kuitenkin toiminut törkeän huolimattomasti tavalla, joka on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten terveydelle. Korkein oikeus katsoo, ettei rikoksesta A:lle aiheutunutta vahingonkorvausvelvollisuutta tule rangaistusta mitattaessa ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A tuomitaan syytteen kohdissa 1 ja 2 tarkoitetuista terveysrikoksista hovioikeuden tuomitseman vankeusrangaistuksen sijasta yhteiseen 50 päiväsakon sakkorangaistukseen eli maksamaan 14 euron päiväsakon mukaisesti 700 euroa.

Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio, Timo Esko ja Jukka Sippo. Esittelijä Kristina Oinonen.